Helmiahon Kaamoskeiju

Kuvat © VV

Luonne

Pienenpieni sinisilmäinen varsa katseli minua varovasti emänsä takaa. Se ei uskaltautunut minua nuuskimaan, mutta vaikutti kuitenkin muuten hyvin terhakkaalta tapaukselta. Kyseessä on emänsä Allin viimeinen jälkeläinen, ja toinen tammasta meille jäänyt kasvattimme. Kovasti toivoin tämän sinisilmän olevan tamma, ja suureksi ilokseni se sitä olikin. Kun tallityttömme Iina näki varsan ensimmäisen kerran, kuiskasi hän haltioituneena "Voi mikä Keijukainen". Siltä varsa oli minustakin heti näyttänyt, ja niin se saikin heti kutsumanimekseen Keiju, tai kuten jotkut sitä hieman pidemmin kutsuvat Keijukainen. Virallisen nimen keksiminenkään ei tuottanut suuremmin ongelmia, sillä halusin varsan jatkavat emänsä Kaamos alkuista tammalinjaa. Kaunis tammavarsa sai siis nimekseen Helmiahon Kaamoskeiju. Tulevaisuus näyttää onko se perinyt isältään värin ja silmienvärin lisäksi muutakin. Ainakin alkuun se vaikuttaa emänsä tapaiselta ujostelijalta.

Keiju on pieni tamma, joka vaatii aikansa uusiin ihmisiin ja paikkoihin tutustuessaan.
Muutenkin sen kanssa on asiat parasta tehdä rauhallisesti, tamman mielialaa seuraten.
Keiju on todella kiltti, ja siitä saa ihanan parhaan ystävän, kunhan malttaa tutustua rauhassa.
Ratsuna Keiju on hitaasti lämpenevää sorttia, ja se vaatii pitkät alkuverryttelyt.
Melko napakasti sitä saa ratsastaa, että sieltä alkaa irrota tarvittavaa liikettä.
Säikähtäessään tamma karauttaa horisonttiin hienojen liikkeiden saattelemana.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailukalenterit